SPEK:n Turvallisuuskoulutukset- kyselyn yhteenveto 24.4.2017

Johdon sitoutuminen ja kiinteistön hallinnointi keskeisiä tekijöitä työpaikan turvallisuuden kehittämisessä

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö ry kartoitti syksyllä 2016 työpaikkojen turvallisuudesta vastaavien käsityksiä tarjolla olevista turvallisuuskoulutuksista sekä turvallisuusjohtamisen tulevaisuuden painopisteistä. Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa yhteistyössä tehtyä selvitystä varten haastateltiin kaikkiaan 22 eri yrityksen edustajaa Etelä- ja Pohjois-Suomesta. Selvitykseen osallistuneet yritykset edustivat kaikkiaan kuutta toimialaa, julkishallinto mukaan lukien. Pääosa yrityksistä oli pieniä tai keskisuuria. Selvityksessä yrityksen johdon sitoutuminen sekä kiinteistöjen hallinnoinnin - erityisesti isännöinnin - rooli turvallisuuteen keskeisesti vaikuttavina tekijöinä nousi selkeästi esiin.

Yleisesti kaikissa koulutuksissa kouluttajan sisältöosaaminen ja soveltamistaidot sekä erityisesti kyky opettaa ja saada koulutettavat innostumaan turvallisuusasioista ovat olennainen osa koulutuksen onnistumiskokemusta. Koulutuksen annin koettiin jäävän joskus hyvinkin kevyeksi, mikäli jokin näistä osa-alueista ei toteutunut. Haastateltavilla oli kokemuksia hyvin eri tasoisista kouluttajista. Näin ollen haastateltavat suosivat usein tuttua ja hyväksi todettua kouluttajaa.

Korttikoulutuksille riittää kysyntää tulevaisuudessakin

Selvitystyön perusteella korttikoulutuksia (konseptoidut koulutukset) tarvitaan myös tulevaisuudessa. Korttikoulutusten vahvuus on erityisesti niiden valtakunnallinen yhdenmukaisuus. Tämä tukee hyvin muun muassa tietyn sisällön perehdyttämistä valtakunnallisesti.

 Räätälöidyt koulutukset lunastavat lupauksensa

Paikallisesti järjestettäviä ja työpaikoille räätälöityjä koulutuksia pidettiin erittäin hyödyllisinä. Ulkopuolisten kouluttajien koettiin tuovan muun muassa poistumisharjoitteluun uskottavuutta, lisää sisältöä ja näkemystä. Kiinteistökohtaisesti räätälöityjen poistumisharjoitteluiden ja turvallisuuskävelyiden vaikuttavuus koettiin todella merkittäväksi niin käytännön järjestelyiden parantamisessa kuin asenteen muokkaamisessa. Paikallisia ja työpaikkakohtaisia koulutuksia koko Suomen alueella tarvitaan tulevaisuudessakin säännöllisesti.

Päälliköiden ja johdon sitouttamisen koettiin olevan avainasemassa turvallisuuden kehittämiseksi. Nämä päättävät taloudellisista ja henkilöresursseista sekä suunnittelun että kuin usein myös käytännön tasolla. Mikäli johto ja päällikkötaso eivät koe turvallisuutta tärkeäksi, koetaan koko henkilökunnan koulutuksen ”valuvan hukkaan”. Johdolle ja päällikkötasolle kohdentuvien turvallisuuskoulutusten toivottiin soveltuvan työpaikan näkökulmaan, mahdollisimman kattavasti turvallisuutta laajasti hahmottaen ja vastuukysymykset huomioon ottaen.

Kiinteistöjohtaminen avainasemassa turvallisuusasioiden kehittämisessä

Haastatteluissa esille nousi erityisesti kiinteistön huollosta tai isännöinnistä vastaavan tahon rooli turvallisuusasioiden kannalta yksittäisessä kiinteistössä toimiville työpaikoille. Isännöitsijöiden asenne ja käytännön toimet niin kiinteistön teknisten järjestelyiden kuin kiinteistön käyttäjien toiminnan ohjaamisessa vaaratilanteiden varalle näkyy myös kiinteistön arjessa. Isännöitsijän aktiivinen ote turvallisuusasioihin antaa hyvän mahdollisuuden ja toimii usein myös alkusysäyksenä kiinteistön käyttäjille työpaikkakohtaisten turvallisuusasioiden kehittämiseen. Haastattelujen mukaan enenevässä määrin vuokrasopimuksessa mainitaankin isännöitsijän vastuulle kuuluvat turvallisuustehtävät, kuten säännöllisen poistumisharjoitusten järjestäminen.

Kiinteistön huollon tai poistumisharjoittelun puute näkyy usein puutteellisena tai toimimattomana tekniikkana, kuten palo-ovien tai poistumisteiden toimimattomuutena. Huolestuttavaa on se, ettei kiinteistön tekniikan tai sen toiminnan ymmärtämisen laiminlyöntien yhteyttä työpaikan omaan turvallisuuteen tunnisteta. Vastuun ajatellaan olevan yksin kiinteistön huollosta vastaavalla taholla, ei toiminnanharjoittajalla. Kiinteistöjohtamisella onkin kasvavassa määrin vaikutusmahdollisuuksia yleisesti työpaikkojen turvallisuuteen.

Lisätietoja: Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö, erityisasiantuntija Ira Pasi, puh. 040 595 4140, ira.pasi@spek.fi

Taulukko 1 Haastateltujen työpaikkojen koko työntekijämäärän mukaan.

Taulukko 2 Haastatellut työpaikat toimialoittain.

« Takaisin